Kirkasta puristettua lasia. Sekä kermakon että sokerikon pohjassa teksti "NÖTSJÖ".
Kermakon tilavuus 12cl, kork.11,5cm. Sokerikon halk.11cm, kork.11,5cm.
Kermakko-sokerikko pari on Nuutajärven tuotantoa ja ne löytyy mm.1926 ja 1934 kuvastoista numerolla 55,3. Sokerikon ja kermakon muotit on kuitenkin valmistettu Lasimuseon arkistomateriaalista löytämäni tiedon mukaan jo 1890 luvun alussa.
Viimeinen maininta kermakko-sokerikko parista on Nuutajärven 1944 hinnastossa.
Malli on kulkenut aikanaan nimellä Iduna.
Saman näköistä mallia on valmistanut myös Tanskassa toiminut Kastrupin lasitehdas.
Kastrupin valikoimista malli on löytynyt ainakin 1910 sekä 1924 kuvastoista, mutta ehkäpä sielläkin jo 1890-luvulla ?
Idunasta on olemassa myös värillisiä versioita, joissa ei ole massaleimaa. Myös Kastrupin tuotannosta löytyy värillisiä, joten ero Nuutajärven ja Kastrupin välillä pitää osata tunnistaa. Kastrupin ja Nuutajärven mallien kesken olevat pienen pienet eroavaisuudet ovat mm. "viuhkojen siivekkeiden" lukumäärissä.
Arvailua ja pohdintaa:
Nuutajärven lasitehtaan johtajan Anders Norstedtin poika, tuleva tehtaanjohtaja Claes Norstedt, lähti jatko-opiskelemaan pohjoismaihin syksyllä 1892. Matkalla hän vieraili noin viidessätoista lasitehtaassa, joissa tutustui valmistusmenetelmiin, lasiuuneihin ja lämmitysjärjestelmiin. Hän matkusti myös Köpenhaminaan, Kastrupin tehtaalle.
Liekö mahdollista, että samalla reissulla olisi tullut "kotiintuomisina" muutama mallikuva (esim.kuvastoja), joista taitava muottimesteri F. Andersson poikansa kanssa sitten valmisti Nuutajärvelle omat muotit elokuusa 1893?
Viimeinen maininta kermakko-sokerikko parista on Nuutajärven 1944 hinnastossa.
Malli on kulkenut aikanaan nimellä Iduna.
Saman näköistä mallia on valmistanut myös Tanskassa toiminut Kastrupin lasitehdas.
Kastrupin valikoimista malli on löytynyt ainakin 1910 sekä 1924 kuvastoista, mutta ehkäpä sielläkin jo 1890-luvulla ?
Idunasta on olemassa myös värillisiä versioita, joissa ei ole massaleimaa. Myös Kastrupin tuotannosta löytyy värillisiä, joten ero Nuutajärven ja Kastrupin välillä pitää osata tunnistaa. Kastrupin ja Nuutajärven mallien kesken olevat pienen pienet eroavaisuudet ovat mm. "viuhkojen siivekkeiden" lukumäärissä.
Arvailua ja pohdintaa:
Nuutajärven lasitehtaan johtajan Anders Norstedtin poika, tuleva tehtaanjohtaja Claes Norstedt, lähti jatko-opiskelemaan pohjoismaihin syksyllä 1892. Matkalla hän vieraili noin viidessätoista lasitehtaassa, joissa tutustui valmistusmenetelmiin, lasiuuneihin ja lämmitysjärjestelmiin. Hän matkusti myös Köpenhaminaan, Kastrupin tehtaalle.
Liekö mahdollista, että samalla reissulla olisi tullut "kotiintuomisina" muutama mallikuva (esim.kuvastoja), joista taitava muottimesteri F. Andersson poikansa kanssa sitten valmisti Nuutajärvelle omat muotit elokuusa 1893?
 |
| Ote Kastrupin tuotekuvastosta v.1910. |
edit.15.6.2015
Löytyi myös tämä matalampi sokerikko...
________________________________________________________
HUOM !
Voidaan sekoittaa TÄHÄN kermakkoon.
Alakuvissa vasemmalla Nuutajärven ja oikealla tunnistamaton kermakko samalta aikakaudelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti