Kirkasta ja värillistä puristettua lasia.
Kermakko kork. 9cm, 18cl.
Kermakko kork. 9cm, 18cl.
Koboltin sinisessä kermakossa käpykoristeraitaa on korostettu kultauksella, kirkkaassa koristeraita on happohimmennetty. Sokerikko on perus kirkas.
Iittalan lasitehtaan entinen johtaja, Claes Norstedt, perusti Espoon Kauklahteen lasitehtaan vuonna 1923, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Kauklahden lasitehdas oy.
Tuotanto tehtaalla alkoi vuonna 1924, mutta toimintaan ei saatu kannattavaksi, joten tehdas myytiin taloudellisten syiden takia Riihimäen lasi oy.lle jo vuonna 1927.
Kauklahden lasi toimi tämän jälkeen Riihimäen itsenäisenä tytäryhtiönä, eikä sillä ollut omia kuvastoja. Kauklahdelta on tosin jäänyt jäljelle inventaariokirjoja, joita on jälkeenpäin tutkittu. Riihimäen kuvastojen perusteella ei voidakaan varmuudella tietää, mitkä esineet on ollut tuotannossa Kauklahdella tai mitkä Riihimäellä, koska esim. käpykoristeinen kermakko esiintyy sekä Kauklahden inventaarioluetteloissa että Riihimäen lasin vuoden 1928 kuvastossa, eikä kyseisistä esineistä löydy leimoja.
Kermakon valmistusväreiksi mainitaan kirkas, sininen (koboltti) sekä lila, mutta myös luulasinen, lysteroitu sekä maalatut versiot tunnetaan. Koristelluissa (maalatut sekä hapotetut), se koristeltu osio on mallin käpyaihe. Maalattuina mallia tavataan ainakin punaisen-, sinisen- ja kullansävyillä koristeltuina.
Riihimäen kuvastossa P.2. vuodelta 1928, kermakkoja löytyy kaksi erilaista versiota, kapea sekä pullea, joka vastaa omia kermakoitani.
Niiden tuotenumerot ovat 6604 (kapeampi) ja 6605 (pulleampi).
Sokerikkoja löytyy kahdeksan erilaista variaatiota (t.nrot. 6607-6613), joista yhdessä on kantokahva. Kuvissani näkyvä sokerikko on numero 6608.
Yleisin käpykoristeinen sokerikkomalli vastaa samaa mallia, mitä Riihimäki valmisti myöhemmin ilman käpykoristetta (t.nro.6607).
Käpykoristeista mallia on oletettavasti valmistettu max. 1935 ilmestyneeseen kuvastoon asti, koska 1935 kuvastosta lähtien mallia on valmistettu pelkistettynä ilman käpykoristeita.
Tuotenumerot ovat kuitenkin edelleen samat, kermakko (6605) ja sokerikko (6607).
(katso kermakoiden vertailukuvat loppupuolelta)
(Teksti päivitetty 7.8.2016)
Iittalan lasitehtaan entinen johtaja, Claes Norstedt, perusti Espoon Kauklahteen lasitehtaan vuonna 1923, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Kauklahden lasitehdas oy.
Tuotanto tehtaalla alkoi vuonna 1924, mutta toimintaan ei saatu kannattavaksi, joten tehdas myytiin taloudellisten syiden takia Riihimäen lasi oy.lle jo vuonna 1927.
Kauklahden lasi toimi tämän jälkeen Riihimäen itsenäisenä tytäryhtiönä, eikä sillä ollut omia kuvastoja. Kauklahdelta on tosin jäänyt jäljelle inventaariokirjoja, joita on jälkeenpäin tutkittu. Riihimäen kuvastojen perusteella ei voidakaan varmuudella tietää, mitkä esineet on ollut tuotannossa Kauklahdella tai mitkä Riihimäellä, koska esim. käpykoristeinen kermakko esiintyy sekä Kauklahden inventaarioluetteloissa että Riihimäen lasin vuoden 1928 kuvastossa, eikä kyseisistä esineistä löydy leimoja.
Kermakon valmistusväreiksi mainitaan kirkas, sininen (koboltti) sekä lila, mutta myös luulasinen, lysteroitu sekä maalatut versiot tunnetaan. Koristelluissa (maalatut sekä hapotetut), se koristeltu osio on mallin käpyaihe. Maalattuina mallia tavataan ainakin punaisen-, sinisen- ja kullansävyillä koristeltuina.
Riihimäen kuvastossa P.2. vuodelta 1928, kermakkoja löytyy kaksi erilaista versiota, kapea sekä pullea, joka vastaa omia kermakoitani.
Niiden tuotenumerot ovat 6604 (kapeampi) ja 6605 (pulleampi).
Sokerikkoja löytyy kahdeksan erilaista variaatiota (t.nrot. 6607-6613), joista yhdessä on kantokahva. Kuvissani näkyvä sokerikko on numero 6608.
Yleisin käpykoristeinen sokerikkomalli vastaa samaa mallia, mitä Riihimäki valmisti myöhemmin ilman käpykoristetta (t.nro.6607).
Käpykoristeista mallia on oletettavasti valmistettu max. 1935 ilmestyneeseen kuvastoon asti, koska 1935 kuvastosta lähtien mallia on valmistettu pelkistettynä ilman käpykoristeita.
Tuotenumerot ovat kuitenkin edelleen samat, kermakko (6605) ja sokerikko (6607).
(katso kermakoiden vertailukuvat loppupuolelta)
(Teksti päivitetty 7.8.2016)
Kuvia lukijoiden kokoelmista
Marmorikuvioitu kermakko ja konjakin värinen pari.
Kirkas sokerikko punaisin maalauksin ja persikan/lohen värinen sokerikko.
Savun värinen pariskunta ja sinihohto sokerikko.
Liila pariskunta kultamaalauksin.
 |
| Kuvassa lukijan sokerikot, jossa vasemmalla sininen ja oikealla valkoinen Kauklahden malli. Keskellä on Riihimäen ns.kelpetsi koristeltu malli, jossa lasin pinta on ensin maalattu, jonka jälkeen se on poltettu. Hiontakuviot tulevat kauniisti esiin maalatussa kelpetsi pinnassa. |
 |
| Harvinaisempi sinisin maalauksin koristeltu kermakko |
Upea sinihohto kermakko.
 |
| Kuvassa lampunkupuja Kauklahden valaisinlasikuvastosta v.1938 joissa on samankaltainen havu-käpy koristelu. |
 |
| Sama muoto, kaksi mallia. Oikealla Riihimäen lasin kermakko (KLIK), jossa keskialueen käpykoristeet on jätetty pois (esim.kuvasto 1939, nro.6605). Vasemmalla vanhempi Kauklahden kermakko. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti