Puristettua kirkasta ja värillistä lasia. Vetoisuus 12cl.
Tätä mallia on valmistettu alunperin Karan lasitehtaalla, joka toimi Hausjärvellä (myöh. Riihimäki) vuosina 1918-1921. Karan lasitehtaasta sekä siellä valmistetuista malleista on säilynyt aika vähän sen tarkempia tietoja, mutta ei ole mahdotonta, että kermakon sekä sokerikon mallin muodot olisivat olleet erilaiset tähän Riihimäen lasin valmistamaan verrattuna. Riihimäen
lasi osti vuonna 1922 konkurssiin menneen Karan-tehtaan jäämistön, johon todennäköisesti on kuulunut myös puristelasimuotteja.
-Malli löytyy ensimmäisen kerran Riihimäen lasin vuoden 1928 kuvastosta P1. tuotenumeroilla 5631 (sok.) ja 5632 (kerm.) joissa maininta myös maalauskoristelusta.
-1935 kuvastossa on ensimmäinen maininta mallin nimestä, joka on "Kara", eli malli on nimetty alkuperäisen valmistajan mukaan. Kuvastossa numerot ovat edelleen samat 5631/5632 ja edelleen maininta myös maalatuista versioista (5629/5630). Kansan suussa puhutaan toisinaan myös "Lehvästä", mutta sen on joku kauppamies keksinyt ihan itse, koska painetuista lähdeaineistoista tuota nimeä ei löydy
-1936 kuvastossa on otettu mukaan myös kannellinen rasia, jota monet pitävät myös sokerikkona.
-Malli löytyy ensimmäisen kerran Riihimäen lasin vuoden 1928 kuvastosta P1. tuotenumeroilla 5631 (sok.) ja 5632 (kerm.) joissa maininta myös maalauskoristelusta.
-1935 kuvastossa on ensimmäinen maininta mallin nimestä, joka on "Kara", eli malli on nimetty alkuperäisen valmistajan mukaan. Kuvastossa numerot ovat edelleen samat 5631/5632 ja edelleen maininta myös maalatuista versioista (5629/5630). Kansan suussa puhutaan toisinaan myös "Lehvästä", mutta sen on joku kauppamies keksinyt ihan itse, koska painetuista lähdeaineistoista tuota nimeä ei löydy
-1936 kuvastossa on otettu mukaan myös kannellinen rasia, jota monet pitävät myös sokerikkona.
-1939 kuvastosta tuotenumerot edelleen 5632 (sok.5631, kannellinen sok.5653, jalallinen malja/sok.5411). Kermakon vetoisuudeksi on kuvastossa ilmoitettu 12cl, sokerikon halkaisijaksi 85mm. Kuvastossa
ilmoitetaan, että kermakko-sokerikko-paria on valmistettu tuolloin vain kirkkaana.
-1959 kuvastossa tuotenumerot on muuttuneet ja ne on sokerikolle 5539 ja kermakolle 5540. Valmistusväreinä on ollut kirkas sekä vaaleanpunainen.
-1964 kuvastossa valmistusvärit vihreä sekä luulasi (=valkoinen).
Muita 60-luvun värejä on mm. neodyymi.
-1959 kuvastossa tuotenumerot on muuttuneet ja ne on sokerikolle 5539 ja kermakolle 5540. Valmistusväreinä on ollut kirkas sekä vaaleanpunainen.
-1964 kuvastossa valmistusvärit vihreä sekä luulasi (=valkoinen).
Muita 60-luvun värejä on mm. neodyymi.
 |
| Karan esinekirjosta löytyy myös jalallinen pieni malja, joka on juuri sopiva myös sokerikoksi. Vanhimmissa jalallisissa oli tutumman suoran jalan lisäksi myös nk.trumpettijalkoja, jotka poistui kuvastoista Riihimäen 1935 kuvaston ilmestymisen jälkeen. |
Sama neodyymi kermakko kuvattuna sekä luonnonvalossa (lilahtava) että keinovalossa (sinertävä).
 |
| Sokerikko ja kermakko sekä rasia v.1939 kuvastosta. |
Lue lisää asiasta;
Moi
VastaaPoistaYksi lasihullu täälläkin. Tosta karan mallista sen verran että on erittäin epätodennäköistä että olisi tehty uusi lasimuotti tai sitä olisi muutettu, ainut mitä näissä muutettiin oli se että edellisen omistajan eli lasitehtaan leima hiottiin pois jos sellainen oli muotissa. Muottien kaiverrus oli erittäin kallista ja useimmiten ne kierrätettiin eli ostettiin käytettynä tai fuusion kautta. Riihimäen lasi osti ainakin Kauklahden, Ryttylän ja Karan lasitehtaitten muotit fuusioiden/konkurssien kautta. Kaikki näiden lasitehtaitten puristelasimallit on ainakin osittain Riihimäen lasin 1939 kuvastossa.