Nuutajärven pieni klassikkomalli 1101/1133

Kirkas ja värillinen puristelasi.
Kermakon korkeus 7,5cm, vetoisuus n.10cl. Sokerikon korkeus on 8cm, halkaisija 9cm.

Tästä kermakko-sokerikkomallista on muodostunut keräilty klassikko sarjan uustuotantona valmistettujen herkullisten värien takia.

Ensimmäisen kerran malli löytyy vuoden 1882 kuvastosta numeroilla 1101 (kerm.) ja 1133 (sok.). Kuvastossa olevien kuvien alla mainittuna ruotsinkieliset tekstit: kermakon kohdalla "små pressade" ja sokerikon "pressad mindre på hög fot".

Mallia ei löydy Nuutajärven 1926 eikä 1934 kuvastoista, eli kyseistä mallia ei olla tuona aikana valmistettu. 

Malli otettiin uudelleen tuotantoon 1950-luvun puolen välin jälkeen ja löytyykin 1956 kuvastosta kirkkaasta lasista valmistettuna. Kirkas valmistusväri mainitaan myös 1960, - 62 ja - 64 kuvastoissa. Vuoden 1970 kuvastossa kermakon ja sokerikon  tuotenumerot on 5513 ja 5514 ja mukaan on tullut värit.

Esineiden sisäpohjasta saattaa löytyä teksti "Notsjö". Sokerikon kohdalla se ei kuitenkaan kerro, onko kyseessä uudempi vai vanhempi tuotanto, koska myös uustuotantona valmistetuista värillisistä esineistä se usein löytyy hyvin kuluneena.

Kermakon sisältä löytyvä massaleima on kuitenkin harvinaisempi. Nämä kermakot ovat valmistettu kirkkaasta lasimassasta ja  suurinpiirtein 1890-1900-1910 valmistettuja.

Mutta vaikka massaleimaa ei esineestä  löytyisikään, voi kyseessä silti olla alkuajan tuotantoa. Notsjö massaleima tuli käyttöön F.A. Anderssonin saapuessa tehtaan muottisepäksi ja leima hävisi pikkuhiljaa esineistä noin 1920 lukuun mennessä.

Mallin alkuperäiset värit 1800-luvulla oli vain kirkas (hvita) ja valkoinen (benhvita).
"Benhvita 5 penni dyrare än vanliga" (Lainaus 1882 kuvastosta )
Näiden lisäksi alkuajan tuotannosta on olemassa myös valkoinen opaakkilasi. Tämän erottaa opaali ja luulasista helposti, koska edellämainituista ei näe läpi, mutta opaakkilasi on läpikuultavaa, joskus jopa "läpinäkyvää".

Näistä ensimmäisistä alkupään esineistä ei löydy massaleimaa. 

Kuvassa alkuperäinen luuvalkoinen pari 1800-luvulta.

Kaikki karkkivärit tulivat noin 70-luvun vaihteessa.

Aikojen saatossa mukaan on tullut huima määrä erilaisia värejä, joista pystyy helposti päättelemään että kyseessä on uudempi tuotanto. Vaikeuksia saattaa tulla vain kirkkaan osalta, ellei ole vielä kehittynyt "näppituntumaa" erotella. Vuoden 1970 kuvastossa valmistusväreiksi on numerokoodattu kirkas, vaaleansininen (turkoosi), vihreä, koboltti, harmaa ja ametisti joka on tutummin neodyymi. Lisäksi löytyy myös petrooli sekä ruskea, jotka ovat myös uudempia värejä. Ruskeasta on olemassa kahta eri sävyä, toinen selkeästi ruskea, toinen hieman oliivin vihreään vivahtava. Jotkut pitävät näitä eri sävyjä väliväreinä, en tiedä onko näin vai ihan puhtaasti vain hieman eri sekoitussuhde lasimassassa.

Tunnetaan myös satunnaisia esimerkkejä omituisemmista sekottuneista väreistä. Nämä kaikki lienee yksittäiskappaleita, ehkä kokeiluja ehkä vahingossa syntyneitä? Joka tapauksessa mielenkiintoisia lisiä kokoelmaan, jos  vastaan sattuu tulemaan.

Nuutajärven vuoden 1970 kuvastosta

Nuutajärven vuoden 1882 kuvastosta

 Kokoelmassani on kaksi valkoista sokerikkoa, joista toisella on hieman kierteisempi jalka.

Näissä luulasisissa saattaa olla usein myös erilaisia väri- ja valuvirheitä, jotka ovat ihan tavallisia tuon ajan esineissä ja luo myös esineeseen ihan oman viehätyksensä.

 Kokoelmassani on myös kaksi kirkasta sokerikkoa, jotka hieman poikkeavat keskenään. Kuvassa vasemmalla uudempaa- ja oikealla vanhempaa tuotantoa.

Kaksi kierrejalkaa...

 Kuvan kirkas kermakko on kermakoistani ainoa, jonka sisäpohjasta löytyy Nuutajärven massaleima, eli NOTSJÖ.

Tämän väri on ametisti / neodyymi (lila-sininen), eli se on luonnovalossa lila ja keinovalossa harmahtavan-vihertävän-"hailukan"sininen.