Uudenkaupungin lasitehdas (Uusikaupunki) 1681-1685
Tehtaan edeltäjä oli perustettu 1641 Tukholmaan. Tehtaan tuotteista
on jäljellä vain pullonpohjia, joissa on kohokuviona tehtailija Melchior
Jungin nimikirjaimet.
Åvik (Somero) 1748-1833
Tehdas perustettiin lähinnä ikkunalasitehtaaksi, mutta siellä puhallettiin lisäksi talouslasia ja pulloja vihreästä, ruskeasta ja värittömästä massasta. Åvikissa valmistettiin myös luulasiesineitä.
Metsäkylä (Uusikirkko) 1765-1782
Kukkola (Johannes) 1772-1822
Mariedal (Sipoo) 1779-1824
Tehdas valmisti värillisestä ja värittömästä massasta puhallettua talouslasia ja pulloja sekä lisäksi läpinäkymätöntä luulasia.
Tuorsniemi (Ulvila) 1781-1868
Olhava-Nyby (Ii) 1782-1885
Metsäkylä 1765–1782, Uusikirkko
Tehdas valmisti ikkunalasia vietäväksi Pietariin.
Kukkola 1771–1882, Johannes
Tehdas tuotti ikkunalasia ja peililasia Venäjälle vietäväksi.
Järmilä (Uusikirkko) 1783-1820
Tehdas tuotti ikkunalasia vietäväksi Venäjälle sekä lisäksi talouslasia ja pulloja.
Rokkala (Johannes) 1788-1920
Tehdas tuotti aluksi ikkunalasia, mutta siirtyi sitten peililasiin. Varsinainen peililasitehdas aloitti toimintansa 1795.
Tuorsniemi (Ulvila) 1771-1868
Tehdas perustettiin lähinnä ikkunalasitehtaaksi, mutta siellä puhallettiin lisäksi talouslasia ja pulloja vihreästä, ruskeasta ja värittömästä massasta. Åvikissa valmistettiin myös luulasiesineitä.
Metsäkylä (Uusikirkko) 1765-1782
Kukkola (Johannes) 1772-1822
Mariedal (Sipoo) 1779-1824
Tehdas valmisti värillisestä ja värittömästä massasta puhallettua talouslasia ja pulloja sekä lisäksi läpinäkymätöntä luulasia.
Tuorsniemi (Ulvila) 1781-1868
Olhava-Nyby (Ii) 1782-1885
Metsäkylä 1765–1782, Uusikirkko
Tehdas valmisti ikkunalasia vietäväksi Pietariin.
Kukkola 1771–1882, Johannes
Tehdas tuotti ikkunalasia ja peililasia Venäjälle vietäväksi.
Järmilä (Uusikirkko) 1783-1820
Tehdas tuotti ikkunalasia vietäväksi Venäjälle sekä lisäksi talouslasia ja pulloja.
Rokkala (Johannes) 1788-1920
Tehdas tuotti aluksi ikkunalasia, mutta siirtyi sitten peililasiin. Varsinainen peililasitehdas aloitti toimintansa 1795.
Tuorsniemi (Ulvila) 1771-1868
Tehdas perustettiin ikkunalasitehtaaksi. Ruotsin aikana se tuotti varsin korkeatasoisen
värittömän ikkunalasin lisäksi vain vähän pulloja
ja yksinkertaista talouslasia, kuten viiliastioita ja juoma- sekä paloviinalaseja.
1860-luvun katovuodet johtivat suuriin menekkivaikeuksiin.
Olhava (Ii) 1782-1885
Olhava (Ii) 1782-1885
Tehdas valmisti ensisijassa vihreää ikkunalasia, joka ei loppuaikoina
enää mennyt kaupaksi. Lisäksi tuotettiin vihreitä ja ruskeita
pulloja sekä talouslasia.
Nuutajärvi (Urjala) 1793-2014
Alkuun Nuutajärvi valmisti ikkunalasia, pulloja ja jonkin verran tavallista talouslasia. 1850-luvulla sen tuotteet kohosivat kansainväliselle tasolle. Puristelasin valmistus alkoi 1851 messinkimuotteja käyttäen. Vuonna 1852 aloitti toimintansa höyryvoimalla toimiva lasihiomo. Tehtaassa tuotettiin myös kristallilasia, maitolasia, rubiinilasia ja filigraanilasia. 1890-luvulla keskityttiin yhä enemmän koneelliseen käyttötavaraan. Tehdas yhdistettiin vuonna 1950 Wärtsilä-yhtymään, jonka alaisuudessa se tuotti taide-, kristalli- ja talouslasia suupuhallus- ja puristemenetelmällä. Tehdas kuului myös Hackman Designor Oy:hyn ja valmisti taidelasia. Fiskars siirsi keväällä 2014 Nuutajärven lasitehtaan tuotannon Iittalaan. Ennen tehdastoiminnan lopettamista Nuutajärvi oli Suomen vanhin toimiva lasitehdas.
Inkere (Pertteli) 1794-1865
Tehdas valmisti etupäässä pulloja, tölkkejä ja ikkunalasia.
Liikola (Sysmä) 1795-1799
Berga (Pirttikylä) 1796-1883
Tehdas tuotti ikkunalasia, pulloja, talouslasia sekä runsaasti apteekkilasia. Tarkoituksena oli panostaa määrään. Berga oli 1840-luvulla Suomen suurimpia lasitehtaita, ja sen tuotevalikoima oli varsin laaja: erilaisia pulloja, tölkkejä, karahveja, viini-, juoma-, punssi- ja ryyppylaseja, tuoppeja, suppiloita, lasinappeja, verhorenkaita sekä apteekkilasia (80% tuotannosta). Bergassa valmistettiin myös kaiverrettua lasia, mutta ei koskaan puristettua lasia toisin kun väitetään.
Leistilä (Uusikirkko) 1801-1865
Tehdas tuotti ikkunalasia vietäväksi Venäjälle.
Jäppilä (Uusikirkko) 1802-1846
Grönvik (Mustasaari) 1812-1907
Tehtaassa valmistettiin ikkunalasia, pulloja, talous- ja apteekkilasia vihreästä massasta lähinnä Pohjanmaan markkinoille. 1800-luvun alkupuolella Grönvik oli Suomen merkittävin lasitehdas, joka tuotti kaiverruksin koristettuja viini-, juoma- ja punssilaseja sekä neli- ja kahdeksankulmaisia viinipulloja. Puristelasin valmistus alkoi 1844 ja värittömän massan laatua parannettiin. Puristamalla valmistettiin värittömiä punssi- ja juomalaseja sekä kerma- ja sokeriastioita. Grönvik valmisti myös sinistä lasia, jota ennen oli tuotettu vain Åvikissa. Talouslasin valmistus oli laajimmillaan 1800-luvun puolivälissä, jolloin tehdas tuotti karahveja, tuoppeja, pikareita, nuuska-astioita, ruskeita olut- ja viinapulloja, taskumatteja, apteekkilasia, kellonlaseja ja kynttilänjalkoja. Myöhemmin se keskittyi pullojen ja ikkunalasin valmistamiseen, ja oli 1800-luvun loppupuolella Pohjoismaiden tärkein ikkunalasitehdas.
Johannislund (Kiikala) 1813-1959
Tehdas tuotti aluksi pulloja, apteekkilasia, yksinkertaista talouslasia, karahveja, juomalaseja, pikareita, sekä ikkunalasia. Tehtaan suuruuden aika oli 1860-luku, jolloin päätuotteena oli ikkunalasi. Vuonna 1863 tuotettiin 250 000 pulloa. 1870-luvulla Johannislund muuttui pullotehtaaksi.
Sälinkää (Mäntsälä) 1814-1890
Aluksi tuotettiin ikkunalasia ja pulloja, myöhemmin vain pulloja ja purkkeja. Talouslasin, värittömien juoma-, punssi ja viinilasien, viilikulhojen ja karahvien valmistus aloitettiin 1850-luvulla. 1880-luvulta alkaen Sälinkää tuotti vain yksinkertaisia pulloja ja purkkeja.
Tourula (Pöytyä) 1824-1901
Tehdas valmisti ikkunalasia, apteekkilasia, pulloja sekä talouslasia värittömästä ja vihreästä massasta sekä lampunlaseja. Myöhemmin se tuotti pelkästään pulloja.
Ojakkala (Vihti) 1843-1872
Nuutajärvi (Urjala) 1793-2014
Alkuun Nuutajärvi valmisti ikkunalasia, pulloja ja jonkin verran tavallista talouslasia. 1850-luvulla sen tuotteet kohosivat kansainväliselle tasolle. Puristelasin valmistus alkoi 1851 messinkimuotteja käyttäen. Vuonna 1852 aloitti toimintansa höyryvoimalla toimiva lasihiomo. Tehtaassa tuotettiin myös kristallilasia, maitolasia, rubiinilasia ja filigraanilasia. 1890-luvulla keskityttiin yhä enemmän koneelliseen käyttötavaraan. Tehdas yhdistettiin vuonna 1950 Wärtsilä-yhtymään, jonka alaisuudessa se tuotti taide-, kristalli- ja talouslasia suupuhallus- ja puristemenetelmällä. Tehdas kuului myös Hackman Designor Oy:hyn ja valmisti taidelasia. Fiskars siirsi keväällä 2014 Nuutajärven lasitehtaan tuotannon Iittalaan. Ennen tehdastoiminnan lopettamista Nuutajärvi oli Suomen vanhin toimiva lasitehdas.
Inkere (Pertteli) 1794-1865
Tehdas valmisti etupäässä pulloja, tölkkejä ja ikkunalasia.
Liikola (Sysmä) 1795-1799
Berga (Pirttikylä) 1796-1883
Tehdas tuotti ikkunalasia, pulloja, talouslasia sekä runsaasti apteekkilasia. Tarkoituksena oli panostaa määrään. Berga oli 1840-luvulla Suomen suurimpia lasitehtaita, ja sen tuotevalikoima oli varsin laaja: erilaisia pulloja, tölkkejä, karahveja, viini-, juoma-, punssi- ja ryyppylaseja, tuoppeja, suppiloita, lasinappeja, verhorenkaita sekä apteekkilasia (80% tuotannosta). Bergassa valmistettiin myös kaiverrettua lasia, mutta ei koskaan puristettua lasia toisin kun väitetään.
Leistilä (Uusikirkko) 1801-1865
Tehdas tuotti ikkunalasia vietäväksi Venäjälle.
Jäppilä (Uusikirkko) 1802-1846
Tehdas tuotti väritöntä ikkunalasia Venäjälle sekä
vihreää tuhkalasia kotimaahan.
.
.
Tehtaassa valmistettiin ikkunalasia, pulloja, talous- ja apteekkilasia vihreästä massasta lähinnä Pohjanmaan markkinoille. 1800-luvun alkupuolella Grönvik oli Suomen merkittävin lasitehdas, joka tuotti kaiverruksin koristettuja viini-, juoma- ja punssilaseja sekä neli- ja kahdeksankulmaisia viinipulloja. Puristelasin valmistus alkoi 1844 ja värittömän massan laatua parannettiin. Puristamalla valmistettiin värittömiä punssi- ja juomalaseja sekä kerma- ja sokeriastioita. Grönvik valmisti myös sinistä lasia, jota ennen oli tuotettu vain Åvikissa. Talouslasin valmistus oli laajimmillaan 1800-luvun puolivälissä, jolloin tehdas tuotti karahveja, tuoppeja, pikareita, nuuska-astioita, ruskeita olut- ja viinapulloja, taskumatteja, apteekkilasia, kellonlaseja ja kynttilänjalkoja. Myöhemmin se keskittyi pullojen ja ikkunalasin valmistamiseen, ja oli 1800-luvun loppupuolella Pohjoismaiden tärkein ikkunalasitehdas.
Johannislund (Kiikala) 1813-1959
Tehdas tuotti aluksi pulloja, apteekkilasia, yksinkertaista talouslasia, karahveja, juomalaseja, pikareita, sekä ikkunalasia. Tehtaan suuruuden aika oli 1860-luku, jolloin päätuotteena oli ikkunalasi. Vuonna 1863 tuotettiin 250 000 pulloa. 1870-luvulla Johannislund muuttui pullotehtaaksi.
Sälinkää (Mäntsälä) 1814-1890
Aluksi tuotettiin ikkunalasia ja pulloja, myöhemmin vain pulloja ja purkkeja. Talouslasin, värittömien juoma-, punssi ja viinilasien, viilikulhojen ja karahvien valmistus aloitettiin 1850-luvulla. 1880-luvulta alkaen Sälinkää tuotti vain yksinkertaisia pulloja ja purkkeja.
Tourula (Pöytyä) 1824-1901
Tehdas valmisti ikkunalasia, apteekkilasia, pulloja sekä talouslasia värittömästä ja vihreästä massasta sekä lampunlaseja. Myöhemmin se tuotti pelkästään pulloja.
Ojakkala (Vihti) 1843-1872
Tehdas tuotti pulloja ja talouslasia vihreästä, tummasta ja värittömästä
lasista sekä talouslasia punaisesta lasista.
.
.
Sandnäs (Munsala) 1847-1890
Ikkunalasin ohella valmistettiin pulloja ja talouslasia.
Kuvaskangas (Merikarvia) 1857-1884
Ikkunalasin ohella valmistettiin pulloja ja yksinkertaista talouslasia kuten viilivateja, purkkeja ja oluttuoppeja.
Harju (Merikarvia) 1857-1874
Vihreästä massasta valmistettiin ikkunalasia, pulloja ja talouslasia.
lloniemi (Uskela) 1857-1890
Tuotteena olivat alunperin olutpullot ja apteekkilasi, myöhemmin valmistettiin myös virvoitusjuomapulloja ja jonkin verran talouslasia.
Arima (Pusula) 1857-1918
Tuotteina olivat pelkästään pullot. Tuotantoennätys oli 1 200 000 vuonna 1898.
Savero (Sippola) 1858-1899
Tehdas toimi Pietarin kaupan turvin. Aluksi valmistettiin talouslaseja ja apteekkipulloja, myöhemmin vain pulloja, myös hiottua lasia.
Kangassaari (Kerimäki) 1858-1903
Pulloja valmistettiin Venäjän kauppaa varten. Vuodesta 1892 alkaen puhallettiin myös väritöntä ikkunalasia.
Kalliokoski (Virolahti) 1861-1931
Tehdas tuotti erinomaista väritöntä ikkunalasia pääasiassa Venäjälle vietäväksi.
Königstedt (Heisingin pitäjä) 1864-1895
Tehdas tuotti pulloja ja yksinkertaista talouslasia. 1870-luvulta lähtien valmistettiin pelkästään ikkunalasia, korkealaatuista väritöntä taffelilasia.
Kotka (Kotka) 1872-1908
Aluksi tehtiin olut- ja portteripulloja. Tehdas muutettiin 1878 ikkunalasitehtaaksi. Myöhemmin se tuotti myös valokuvauslasia.
Utra (Kontiolahti) 1874-1906
Tehdas tuotti pulloja vuoteen 1889, vuodesta 1893 ikkunalasia.
Ratinan lasitehdas (Tampere) 1874-1877
Tehdas valmisti ikkunalasia.
Skinnarvik (Dragsfjärd) 1875-1934
Aluksi tuotettiin sekä pulloja että ikkunalasia, 1870-luvulta alkaen pelkästään ikkunalasia. 1920-luvulla alettiin valmistaa ultraviolettisäteilyä läpäisevää U-lasia ja opaalilasilevyjä. Skinnarvik oli viimeinen puhaltamalla ikkunalasia valmistanut tehdas.
Rauma (Lohtaja, Himanka) 1875-1879
Ikkunalasin lisäksi tehdas tuotti apteekki- ja olutpulloja.
Dahlby (Kemiö) 1875-1878
Tehdas valmisti pulloja.
Iittala (Kalvola) 1881-
Tehdas suunniteltiin alusta pitäen suuryritykseksi. Tuotantoon kuului talouslasia, kristallia ja apteekkilasia. Tehdas liitettiin 1917 A. Ahlström -yhtiöön, jonka omistaman Karhulan lasitehtaan kanssa tehdyn työnjaon mukaan Iittalassa valmistettiin talous-, taide- ja valaisinlasia. Iittala kuului Hackman Designor Oy:hyn, nykyään Iittala on osa Fiskars Groupia.
Ikkunalasin ohella valmistettiin pulloja ja talouslasia.
Kuvaskangas (Merikarvia) 1857-1884
Ikkunalasin ohella valmistettiin pulloja ja yksinkertaista talouslasia kuten viilivateja, purkkeja ja oluttuoppeja.
Harju (Merikarvia) 1857-1874
Vihreästä massasta valmistettiin ikkunalasia, pulloja ja talouslasia.
lloniemi (Uskela) 1857-1890
Tuotteena olivat alunperin olutpullot ja apteekkilasi, myöhemmin valmistettiin myös virvoitusjuomapulloja ja jonkin verran talouslasia.
Arima (Pusula) 1857-1918
Tuotteina olivat pelkästään pullot. Tuotantoennätys oli 1 200 000 vuonna 1898.
Savero (Sippola) 1858-1899
Tehdas toimi Pietarin kaupan turvin. Aluksi valmistettiin talouslaseja ja apteekkipulloja, myöhemmin vain pulloja, myös hiottua lasia.
Kangassaari (Kerimäki) 1858-1903
Pulloja valmistettiin Venäjän kauppaa varten. Vuodesta 1892 alkaen puhallettiin myös väritöntä ikkunalasia.
Kalliokoski (Virolahti) 1861-1931
Tehdas tuotti erinomaista väritöntä ikkunalasia pääasiassa Venäjälle vietäväksi.
Königstedt (Heisingin pitäjä) 1864-1895
Tehdas tuotti pulloja ja yksinkertaista talouslasia. 1870-luvulta lähtien valmistettiin pelkästään ikkunalasia, korkealaatuista väritöntä taffelilasia.
Kotka (Kotka) 1872-1908
Aluksi tehtiin olut- ja portteripulloja. Tehdas muutettiin 1878 ikkunalasitehtaaksi. Myöhemmin se tuotti myös valokuvauslasia.
Utra (Kontiolahti) 1874-1906
Tehdas tuotti pulloja vuoteen 1889, vuodesta 1893 ikkunalasia.
Ratinan lasitehdas (Tampere) 1874-1877
Tehdas valmisti ikkunalasia.
Skinnarvik (Dragsfjärd) 1875-1934
Aluksi tuotettiin sekä pulloja että ikkunalasia, 1870-luvulta alkaen pelkästään ikkunalasia. 1920-luvulla alettiin valmistaa ultraviolettisäteilyä läpäisevää U-lasia ja opaalilasilevyjä. Skinnarvik oli viimeinen puhaltamalla ikkunalasia valmistanut tehdas.
 |
| Skinnarviks glasbruk priskurant 1889 |
Ikkunalasin lisäksi tehdas tuotti apteekki- ja olutpulloja.
Dahlby (Kemiö) 1875-1878
Tehdas valmisti pulloja.
Iittala (Kalvola) 1881-
Tehdas suunniteltiin alusta pitäen suuryritykseksi. Tuotantoon kuului talouslasia, kristallia ja apteekkilasia. Tehdas liitettiin 1917 A. Ahlström -yhtiöön, jonka omistaman Karhulan lasitehtaan kanssa tehdyn työnjaon mukaan Iittalassa valmistettiin talous-, taide- ja valaisinlasia. Iittala kuului Hackman Designor Oy:hyn, nykyään Iittala on osa Fiskars Groupia.
Pitkäranta (Uukuniemi) 1887-1899
Värittömiä ja tummia pulloja tehtiin Venäjän vientiin. Vuonna 1896 tehtaassa oli 605 työläistä, ja sen tuotanto oli 10 miljoonaa pulloa.
Karhula (Kymi) 1888
Tehdas tuotti tummia pulloja, apteekkipulloja, talouslasia, lampunlaseja ja puristelasia. Lasinhionta aloitettiin 1889. Värillistä lasia valmistettiin vuodesta 1894. Vuonna 1899 alkoi ikkunalasin valmistus. Tuotannon pääpaino siirtyi pian pulloihin. Tuotteiden laatu parani huomattavasti 1900-luvun alussa. Karhula liitettiin sittemmin A. Ahlström Oy:hyn ja sillä oli työnjako Iittalan lasitehtaan kanssa.
Viiala (Viiala) 1890-1938
Tehdas valmisti pulloja sekä jonkin verran talous- ja apteekkilasia. Siihen kuului talouslasihiomo. Viiala oli jonkin aikaa maan kolmanneksi suurin lasitehdas.
Kirkkoniemi (Johannes) 1892-1926
Tehdas tuotti hiottua ja hiomatonta peililasia ja erilaista valettua laattalasia. Siihen liittyi peililasihiomo. Vuodesta 1907 valmistettiin ikkunalasia. Kirkkoniemi oli aikanaan alansa suurimpia.
Ristniemi (Hamina) 1896-1926
Tehdas tuotti Ikkunalasia pääasiassa Venäjälle.
Alavus (Alavus) 1901-1910
Tuotteena olivat pullot.
Gerknäs - Kirkniemi (Lohja) 1908-1925
Tehdas tuotti apteekkilasia sekä talouslasia ja kristallia.
Rauma (Rauma) 1910-1925
Tuotteena oli ikkunalasi.
Riihimäki/Ahlström (Riihimäki) 1910-1990
Tehdas tuotti aluksi yksinkertaista talouslasia, myöhemmin myös hiottua talouslasia ja kristallia. Ikkunalasia valmistettiin ensin 1919–1924,ja sen koneellinen valmistus alkoi 1939. Taidelasin valmistajana Riihimäki on ollut merkittävä. Nykyisellään Riihimäellä toimii Suomen Lasimuseo.
Espoo (Espoo) 1912-1922
Tehdas tuotti viina- ja maitopulloja, kahtena viimeisenä vuonna ikkunalasia.
Inkeroinen (Sippola) 1916-1917
Tehdas tuotti maitopulloja meijerin tarpeiksi.
Salo (Salo) 1918-1921
Tuotteena oli apteekkilasi.
Kara (Riihimäki) 1917-1921
Tuotteena oli apteekki- ja talouslasi, erikoisalana hiotut ja etsatut lampunlasit.
Oskarshyttan (Uskela) 1920-1924
Tikkurila (Heisingin pitäjä) 1920-1922
Ryttylä (Hausjärvi) 1920-1961
Tehdas valmisti pääasiassa apteekkilasia ja pulloja, mutta myös monenlaista talouslasia. Riihimäen Lasi osti tehtaan vuonna 1937, jolloin nimeksi muutettiin Ryttylän Lasitehdas Oy.
Aluksi tehdas toimi tytäryhtiönä, mutta 1941 se sulautettiin emoyhtiöön.
Lahti (Lahti) 1922-
Kyminlinna (Kymi) 1923- ?
Kauklahti (Espoo) 1923-1952
Tehtaan tuotanto käsitti puristelasia, puhallettua talouslasia ja taidelasia. Riihimäen lasi osti tehtaan v. 1927 ja tuotti siellä myös omia tuotteitaan.
.
Viipuri (Vilpuri) 1924-1926
Järvenpää (Tuusula) 1927-1929
Nurmi (Hausjärvi) 1930-1937
Airam (Puistola) 1933-
Tehtaalla valmistui/valmistuu mm. loistelamppuja, radioputkia, termospulloja, paristoja
Hanko (Hanko) 1934-1940
Kumela (Riihimäki) 1937-1980
Puhallettua ja puristettua talous- ja taidelasia. Kumelan lasitehdas tunnetaan ennen kaikkea maalatusta lasistaan.
lkkuna Oy (Riihimäki) 1939-1975
Lahden lasihiomo (Lahti) 1940-
Valke (Valkeakoski) 1940-
Puristelasi Oy (Lahti) 1947-1954
Humppila (Humppila) 1952-
Valettua ja puhallettua taidelasia. Tehtaan omistaa nykyisin AR-Capital Oy.
Ryttylä (Hausjärvi) 1920-1961
Tehdas valmisti pääasiassa apteekkilasia ja pulloja, mutta myös monenlaista talouslasia. Riihimäen Lasi osti tehtaan vuonna 1937, jolloin nimeksi muutettiin Ryttylän Lasitehdas Oy.
Aluksi tehdas toimi tytäryhtiönä, mutta 1941 se sulautettiin emoyhtiöön.
Lahti (Lahti) 1922-
Kyminlinna (Kymi) 1923- ?
Kauklahti (Espoo) 1923-1952
Tehtaan tuotanto käsitti puristelasia, puhallettua talouslasia ja taidelasia. Riihimäen lasi osti tehtaan v. 1927 ja tuotti siellä myös omia tuotteitaan.
.
Viipuri (Vilpuri) 1924-1926
Järvenpää (Tuusula) 1927-1929
Nurmi (Hausjärvi) 1930-1937
Airam (Puistola) 1933-
Tehtaalla valmistui/valmistuu mm. loistelamppuja, radioputkia, termospulloja, paristoja
Hanko (Hanko) 1934-1940
Kumela (Riihimäki) 1937-1980
Puhallettua ja puristettua talous- ja taidelasia. Kumelan lasitehdas tunnetaan ennen kaikkea maalatusta lasistaan.
lkkuna Oy (Riihimäki) 1939-1975
Lahden lasihiomo (Lahti) 1940-
Valke (Valkeakoski) 1940-
Puristelasi Oy (Lahti) 1947-1954
Humppila (Humppila) 1952-
Valettua ja puhallettua taidelasia. Tehtaan omistaa nykyisin AR-Capital Oy.
Käppi (Riihimäki) 1955-1957
Mäntyharjun lasitehdas (Mäntyharju) 1968-1971
Puristamalla ja puhaltamalla valmistettuja käyttö- ja koriste-esineitä.
Muurla (Muurla) 1975-
Erilaisia lasiesineitä sekä taloustavaraa.
Muurla (Muurla) 1975-
Erilaisia lasiesineitä sekä taloustavaraa.
Wikipediasta *KLIK* löydät myös uudempia lasihyttejä ja studioita, joista osa toimii edelleen yrittäjinä toimivien lasinpuhaltajien voimin.
