Riihimäen lasi nro. 2560/2559 - 5647/5648 - 5537/5538

Kuvan vihreä pari on 60 -luvulta.

Kirkasta ja värillistä puristettua lasia.
Kermakko 13cl, sokerikko kork.11,5cm. 
Kaunis Riihimäen klassikkomalli joka kantaa tehtaansa nimeä.
Tätä mallia on valmistettu Riihimäen lasin alkuajoista aina 60-luvun lopulle asti.

-Löytyy ensimmäisen kerran RML ensimmäisestä kuvastosta v.1915. Mallin nimeksi on kuvastossa mainittu "Riihimäki" ja tuotenumerot parille 2560/2559. 
-1927 kuvastossa numerot ovat vaihtuneet 5647/5648. Lisäksi jalallisia sokerikkoja on perusmallin lisäksi kaksi erilaista variaatiota, reuna ulos (5601) ja reuna sisäänpäin (5600) käännetyt mallit.
-1935 kuvastossa sokerikko jossa reunat sisäänpäin taivutettu on jätetty pois, muut löytyy.
-1936 kuvastossa jäljellä enää perusmallin sokerikko + kermakko.
-1937-38 ja -39 kuvastossa numerot edelleen 5647/5648. 1939 valmistettu vain kirkkaana.
-1959 kuvastossa valmistusväreinä on ollut kirkas ja vaaleanpunainen, tuotenumerot 5537/5538.
-1962 kuvastossa ei ole mainintaa valmistusväreistä, tuotenumerot edelleen samat.
-1964 kuvastoissa mainitaan valmistusväriksi vain vihreä ja edelleen samat tuotenumerot (5537/5538). 

- Mallia on myyty 60-luvulla myös Anttilan postimyynnissä nimellä "Juhla" aina 1968 vuoteen saakka. Tuo mainittu nimi kuitenkin vain Anttilan antama myyntinimi.

Mallin tiedossa olevat / nähdyt valmistusvärit ;
Kirkas (koko tuotantoaika), valkoinen (60-luvun vaihde), musta/marmori (20-30-luku), vaaleanpunainen (60-luvun vaihde), lohenpunainen (30-luku?), petrooli (n.50-luku), neodyymi (60-luku), rubiini (50-60-luku?), vaaleanvihreä (20-30-luku), rusovihreä (30-luku), vihreä (60-luku), turkoosi (20-30-luku) ja keltainen (30-luku). 

 

Vanhimmista kermakoista saattaa löytää pohjalta massaleiman, joko ison R-kirjaimen tai tekstin RIIHIMÄKI. Myös sokerikosta, siitä vanhimmasta tähtipohjaisesta saatta löytää massaleiman RIIHIMÄKI. 

Upea värisuora; vaaleanpunainen, neodyymi, petroolinvihreä ja keltainen. Keräilijältä Kermakkokimaran käyttöön saatu kuva. Kiitos A.V.

Tässä toiselta keäilijältä/lukijalta Kermakkokimaran käyttöön luvalla saatu kuva kahdesta eri vihreästä kermakosta. (Kermakot ovat saman kokoisia, kuvakulma hämää.) Kiitos R.T.

Minulta on usein kysytty, miksi tämän sarjan kermakkoa ja sokerikkoa löytyy sekä säteillä- että ilman säteitä olevilla "jalkapohjilla". Se johtuu valmistusajankohdasta, muotteja ollaan uusittu.

Kuvassa vasemmalla olevat säteet kuuluu SOKERIKOSSA varhaisimpaan tuotantoon ja oikeanpuoleisessa kuvassa oleva "tyhjä" sileä pohja myöhempään. Ihan tarkkaa määrettä ei sokerikon säteitten poistumiseen löydy, mutta säteet esiintyy vielä 1939 kuvastossa, mutta ei enää 1959.
(1940-lukujen kuvastoista ei tätä paria löydy, mutta se ei silti tarkoita etteikö sitä oltaisi silloin valmistettu, säteillä tai ilman.)
 KERMAKOSTA ne säteet poistui paljon myöhemmin.
Kuvastossa 1959, 1962 ja 1964 ne kermakon pohjasäteet vielä löytyy. En ole myöhempiä kuvastoja itse koskaan  nähnyt, joten en voi tarkempaa ajankohtaa edes sanoa, mutta "kuulopuheiden" perusteella malli löytyy ilmeisesti vielä vuoden 1967 kuvastosta (...ja vielä 1968 Anttilan kuvastossa olen itse nähnyt).

Yllä alkuperäinen vanha pari, jossa sekä kermakossa että sokerikossa on näkyvissä nuo pohjan säteet. Mutta on muitakin keinoja erottaa uudempi sokerikko ja kermakko alkuperäisimmästä tuotannosta. Helpoin tapa säteiden lisäksi on sokerikon sisäpohjassa mahdollisesti lymyilevä massaleima RIIHIMÄKI ja kermakon sisäpohjasta löytyvä joko iso kirjain R tai RIIHIMÄKI teksti. En tiedä kumpi massaleima oli ensin, pelkkä kirjain vai koko tehtaan nimi. Massaleimat poistui muottien uusimisen myötä ilmeisesti jo ennen 30-lukua, eli tekstejä ei myöhemmin enää ollut kummassakaan esineessä.

Lisäksi kiinnitä huomiota esim. säären "polvilumpioon", joka on vasemmassa sokerikossa (kuva alla) siro ja selkeä. Oikean puoleisen jalka on kaikkiaan paksumpi, siroutta ei enää ole. Myös sokerikon reunus antaa vinkkejä. Vanhemmassa se on selkeä "piparkakkuhampainen", kun taas uudemmassa (oik.) reunus on loivemmalla hammastuksella.

Kermakoissa eroja ei juuri ole kuin sen pohjan säteisyyden kanssa, mutta myöhemmän tuotannon kuluneet muotit jättivät jälkeensä kuitenkin "sileämpiä" kuvioita, nokan kulma on usein "tönkömpi" ja lasimassa "raskaampaa" (esineen seinämät paksumpia kuin vanhoissa, joten painaa enemmän ja käsiin tuntuva sirous puuttuu).

Pohjasäteistä on käyty keskustelu myös Designlasin sivulla. Voit lukea sen *TÄÄLTÄ*

Tämän(kin) sarja lienee saanut vaikutteita toisen tehtaan tuotannosta, vai mitä mieltä olette ?

Ensimmäinen kuva on Saksalaisen Streitin (Gebrüder von Streit) tehtaan kuvastosta v.1934, mutta malli "Hektor" esiintyy jo Streitin 1913 kuvastossa. Eli jo pari vuotta ennen Riihimäen ensimmäisen kuvaston ilmestymistä.

Poikkeavuuksia Riihimäen malliin kyllä löytyy esim. jalan ja kiertävän "raidan" lukumäärien osalta, mutta mallien yhdennäköisuus on melkoinen.

Toinen kuva on Böömissä (alue Saksan ja Tsekin rajalla) toimineen Rindskopfin tehtaan kuvastosta v.1915.