Usein asiat tapahtuu juuri silloin kun
niitä vähiten odottaa ja pitkään on "kermakkorintamalla" ollutkin
hiljaista, puuttuvia palasia ei ole vastaan tupsahdellut.
.
.
Päätin
hetken mielijohteesta poiketa naapurikaupungin ekotorille. Kiertely
astiaosastolla on jotakuinkin aina pienoinen pettymys, niinkuin meinasi
tälläkin kertaa olla.
Juuri kun
olin suunnistamassa kohti ulko-ovea, näin henkilökuntaan kuuluvan naisen
kulkevan kori kädessä lasihyllyjen välejä. Utelias persoona kun olen,
kuljin tämän naisen kautta samalla koriin kurkistaen.
Tunnistin sieltä heti yhden aarteen ja kysyinkin, onko kyseinen esine
menossa hyllyyn. No olihan se. Voi onnenpäivää!
Nyt on Viiala kermakkoperheen pääjehukin vihdoin omiensa parissa.
 |
| Isoin kermakko liittyi joukkoon. Koot 15cl / 10cl / 5cl |
Lisää sarjasta voi lukea TÄÄLTÄ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti