perjantai 23. kesäkuuta 2017

Hyvää Juhannusta !

Iittala 4538 / 4539

Hyttysen hyrinä, ukkosen jyrinä, purojen juoksu, mataran tuoksu, matojen tonkija, onnekas onkija, mansikkamaito – kesä on aito!
 
Hyvää juhannusta!

lauantai 17. kesäkuuta 2017

Ryttylän pariskunta 552 / 553

Kirkasta puristettua lasia. Pohjareunukset hiottu.
Kermakko kork.70mm, vetoisuus 15cl. Sokerikko 105mm.

Ryttylän lasitehdas perustettiin 1920.
Perustajina olivat Oscar Bergqvist, A.Thorstensson ja M.Liimatainen ja tehtaan nimeksi annettiin Oy Ryttylän Lasitehdas - Ryttylä Glasbruk Ab.
Tehdas ehti toimia vain muutaman vuoden, ennekuin se ajautui konkurssiin. Toimintaa tuli jatkamaan Harald Östensson ja Axel Sumelius, jotka perustivat vuonna 1922 uuden yhtiön nimeltään Ryttylä Glasindustri Ab - Ryttylän Lasiteollisuus Oy.
Tehdas kilpaili muiden joukossa omana erillisenä lasitehtaana, kunnes Riihimäen Lasi osti tehtaan vuonna 1937. Nimeksi muutettiin Ryttylän Lasitehdas Oy.
Ryttylän lasitehdas toimi aluksi Riihimäen itsenäisenä tytäryhtiönä, mutta se sulatettiin kuitenkin emoyhtiö Riihimäkeen jo vuonna 1941.
Lasin valmistus loppui Ryttylässä 1961.
Tiivistelty teksti; "Ryttylän lasia" keräilysivulta

Malli on Ryttylän lasiteollisuuden tuotantoa.
Se löytyy Ryttylän kuvastosta 1930 tuotenumeroilla 552 (sok) ja 553 (kerm).
Pohjasta löytyy massaleima RYTTYLÄ. 

Malli siirtyi myöhemmin tehdaskauppojen myötä Riihimäen lasin tuotantoon.
Sokerikko ja kermakko ei kuitenkaan löydy Riihimäen 1937 tai -38 kuvastosta, vaan vasta 1939 kuvastosta P, johon on sisällytetty myös muut Ryttylän-, sekä Viialalta siirtyneet mallit.
Sokerikko ja kermakko löytyvät 1939 kuvastosta tuotenumeroilla 7636 (sok) ja 7637 (kerm).
Valmistettu kirkkaan lisäksi myös värissä aurum.
Riihimäen tuotannossa olleista ei enää löydy Ryttylä massaleimaa, mikä onkin helpoin tapa erottaa nämä kahden eri tehtaan tuotokset keskenään.
 
Ryttylän myyntikuvastosta vuodelta 1930.
Nämä molemmat kermakot ovat Ryttylän valmistamia ja niiden sisältä löytyy Ryttylä leima. Huomaa kermakoiden keskinäinen muotoero.

RYTTYLÄ leimatut lasiesineet ovat nykyään melkoisia harvinaisuuksia.

perjantai 16. kesäkuuta 2017

Hadeland "Thor"

Kirkasta puristettua lasia. Pohjaa kiertää "köynnös"kuvio.
Korkeus 9,5cm, vetoisuus 15cl.

 Tämä kermakko on vaikea. En osaa sijoittaa sitä oikein mihinkään suuntaan.
Kyseistä mallia siis lainkaan tunnistamatta tämä voi olla melkein mistä päin tahansa, mutta Suomen voi laskea pois. Ajoitus menee ehkä 1900-luvun vaihteeseen.
Tunnistatko kermakon ?

edit.3.2.2019
Löysin kermakon kuvan selvityksineen Pressglas-Korrespondenzista.
Malli on Norjalaisen Hadelandin (HØVIK) valmistama malli "Thor".
Kyseistä kermakkomallia valmistettiin vain lyhyen aikaa 1883-89.
Vuonna 1890 mallin korvasi erilaisin korvin ja jaloin oleva kermakkomalli, joka esiintyy vielä Høvikin 1909 tuotekuvastossa (kuva alla).


https://www.pressglas-korrespondenz.de/aktuelles/pdf/pk-2016-2w-fikkan-pressglas-norwegen-1840-1940.pdf

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Viimeinen sokerikko muotista ulos...

Kun yli kaksikymmentä vuotta sitten aloitin tämän kermakkojen ja sokerikkojen täysin mielipuolisen keräilyn, en ollut vielä lainkaan perillä siitä, mitä kaikkea mahdollista lasin maailmaan oikein kuuluukaan.

Mukaan tarttui aluksi kaikki lasiset kermakot, niin puhalletut, puristetut kuin kristallisetkin.
Pian kuitenkin huomasin, että se on puristelasi, joka viehättää eniten...ja aika pian huomasin myös sen, että siitä löytyy myös vähiten tutkittua ja paperille painettua tietoa.
Ehkä tuo sarjatuotantona halvaksi käyttölasiksi tarkoitettu esineistö ei ollut niin "seksikästä", kuin hienosti säihkyvät, arvokkaiksi luokitellut kristallit tai käsityönä suupuhalletut, usein myös nimekkäiden suunnittelijoiden muotoilemat esineet.

Kuitenkin nuo 1800-luvun loppupuolen tai 1900-luvun alun puristelasiset käyttöesineet alkavat olla tiettyjen esineiden kohdalta jo melkoisia harvinaisuuksia, saati jos puhutaan niistä ihan puristelasin alkuaikojen esineistöistä. Käyttöönhän ne aikanaan tehtiin ja käytössä ne usein myös rikkoontui. Ja sitten vielä ne, jotka ovat surutta heittäneet vanhanaikaiseksi käyneet esineet tunkioille ja aittojen alle, saaristossa jopa mereen. Itsekin lapsena mummolan aitan alta kaivellut esiin täysin ehjiä käyttöesineitä...
 
Harvinaista herkkua puristelasin ystävälle on myös vanhat kerrotut ajankuvat, valmistuksesta kertovat valokuvat ja varsinkin "liikkuva kuva". Lasinpuhalluksesta löytyisi vaikka mitä, mutta harvassa on puristelasin valmistuksesta kertova materiaali.
Siksipä leikkasin tällaisen videonpätkän  Leerdamin lasitehtaalla 1918 kuvatusta filminpätkästä, josta löytyy lyhyt pätkä myös puristelasin valmistuksesta...ja mikä hienointa, se esine joka valmistetaan on sokerikko, kuinka sattuikaan !


...niin ja anteeksi taustamusiikki.
The Entertainer oli ainoa tuon ajan musiikki, joka tuli ensimmäisenä mieleen, heh...