Koristeellinen kermakko vailla tunnistusta

Kirkasta puristelasia.

Tästä kermakosta en sitten enempää osaa sanoakaan.

Tunnistatko ?

Nuutajärven lasi / Miranda / Heikki Orvola

Kirkasta ja värillistä puristettua lasia.

Jalallisen "Miranda" puristelasisarjan on suunnitellut Heikki Orvola vuonna 1970.

Malli oli tuotannossa Nuutajärvellä vuosina 1971-75.

Tuotannossa olleet värit ; kirkas, vihreä, ruskea ja sininen

edit. 4.12.2022

Miranda ollaan otettu uustuotantoon ja myynnistä löytyy tällä hetkellä ainakin jalallisia maljoja uusin värein ja ne myydään Iittala tuotemerkin alla.

Väreinä uustuotantoa kirkkaan lisäksi löytyy sammalenvihreä, karpalo, lohenpunainen, ametisti, pellava, harmaa ja pomeranssi. 

Kuva halpa-hallin sivulta https://www.halpahalli.fi/iittala/miranda.html

1941

Kirkasta lasia. Pohjareunukset hiottu.

Tämä "kermakko" on oikeasti 2dl mittakannu, mutta koska meissä kaikissa asuu pieni "Sulo Vilén" ja tämän halvalla sain, niin nappasin sen kirpparilta mukaan kokoelmaani.

Kermakon kylkeen on hapotettu vuosiluku 1941.

Näin juuri tämä kannun jossain kuvastossa, että jahka sen sieltä uudelleen esiin kaivan, niin lisään tiedot. Taisi olla Riihimäen kannu.

edit.13.11.2015
Olinkin unohtanut kokonaan tämän kannun tietojen päivityksen. Asia palautui mieleeni kun tällaista samanlaista kannua, mutta litran vetoista, arvuuteltiin designlasin sivulla.
 *KLIK*
Ensimmäinen ja ainoa vastaaja kysyi siellä aloittajalta jotain,
johon vastaan tänne ihan itseni puolesta että "ei ole!"

Tämä 2dl mittakannu on niinkuin muistelinkin Riihimäen lasin valmistama ja se löytyy ensimmäisen kerran Riihimäen "Uutuuksien kuvastosta" vuodelta 1941.
Tuotenumero molemmille mittakannuille, sekä 100cl että 20cl, on 5196.
Kannut löytyvät vielä Riihimäen v.1949 ja -50 kuvastosta samalla tuotenumerolla, mutta 1954 kuvastosta tuotenumero on vaihtunut 5105.
Ja koska tuo 1941 uutuuksien kuvasto löytyy myös digipainatteista, niin tässä linkki.

Ruutua ruudun perään

Kirkasta puristettua lasia. 

Kermakon ruututeema jatkuu myös pohjan kuvioinnissa.

Tämä pienikokoinen kermakko on vielä tunnistamatta, joten kaikki tieto otetaan kiitollisuudella vastaan! Kermakko ei ole Suomalainen.

Greener 1867

Kirkasta puristettua lasia, pohjareunus hiottu.

Kermakko on Englantilainen Angnus Greener-lasitehtaan esine.

Kermakon sisäpohjasta löytyy leijanmallinen rekisteröintimerkki, joka kertoo että kermakon design on rekisteröity 26.10.1867.

Netistä löytyy tällainen sivusto jossa on kuvattu sama kermakko, mutta siihen on lipsahtanut väärä kuukausi. 

Kuvakaappaus Glass Queries Gallerysta

Samalla sivustolla on kuvattuna myös sarjan sokerikko.

Kuvissa sisäpohjan rekisteröintimerkki. Ei ihan helppo kuvattava, mutta vasen kulma K (kuukausi) , yläkulma T (vuosi), oikea kulma 26 (päivä), alakulma 8 (parcel) 

***************

Kokoelmastani löytyy vastaavilla kuvioilla oleva saman sarjan pienempi kermakko *KLIK*

Riihimäki "Terttu" nro.2545/2546 + 5606/5607

Kirkasta lasia, pohjareunukset hiottu. Kermakon vetoisuus 12-13cl, sokerikon halkaisija 85mm.

Pohjassa teksti "Riihimäki".

Rypäleaiheinen pari löytyy jo Riihimäen ensimmäisestä kuvastosta vuodelta 1915 numeroilla 2545 (sok.) ja 2546 (kerm.). Mallinimi on "Terttu".
Paria on valmistettu myös maalattuna (puna-vihreä tai kulta).

Vuoden 1928 kuvastossa tuotenumerot ovat vaihtuneet 5606 (sok.)  ja 5607 (kerm.) ja maalatut ovat saaneet omat tuotenumerot 5608 / 5609.
Löytyy myös 1935, -36, -37 ja -39 kuvastoista.

Kultamaalattu kermakko.

Kuin Salme muttei ole

Kirkasta puristettua lasia, pohjareunukset hiottu. Kermakon vetoisuus 5cl.

 Tämä pieni pari on iso mysteeri!
Äkkiseltään kun katsoo, niin luulee Karhulan Salmeksi, mutta kermakon korva sanoo ettei ole ja löytyy tuosta muitakin eroja Salmeen verrattuna.

TÄÄLLÄ samainen kermakko, mutta maalattuna, on laitettu Riihimäen valmistamaksi. Itse en ole mallia löytänyt Riihimäen kuvastoista, enkä muistakaan kotimaisista.
Ulkomaalaisuuskaan ei ole pois luettu.
Olisikos jollain lukijalla tarkentavampaa tietoa mallista?

Kuvassa vasemmalla mysteerinekka ja oikealla Karhulan Salme.